Huhhuh! Taas on viikko takana. Töissä on ollut opettamista, ja toisaalta keräilin sitten pois tavaroitani kun henkilökohtaista roinaa on tullut hamstrattua jonkin verran töihinkin. Nyt olen saanut kaiken "ojennukseen" eli viikon aikana olen siivonnut kaikki loputkin paperit kuntoon - ja tuonut töistä kotiin henkilökohtaisen omaisuuteni. Uusi tyttö on oppinut kyllä, mutta tiedän että ensi torstaina on "shokki"päivä kun en olekaan takapiruna paikalla... Mutta se ei sitten ole enää minun murheeni. Olemme käyneet kyllä asiat läpi, mutta kyllä 3,5 viikkoa on liian lyhyt aika oppia kaikki mun hommat.Tosin hyvät muistiinpanot hänellä nyt on, kun niitä omien tekemieni ohjeiden lisäksi kirjoitettiin koko ajan kun tehtiin uusia asioita.

Maanantaina mulla oli varattu töiden jälkeen jalkahoito. Olipa IHANA juttu, en ole koskaan käynyt ennen. Ja nyt voin sanoa, että mulla on ihan uudet kantapäät! Nimittäin oli vähän kovettumaa kummassakin jalassa - mutta nyt tuntuvat ihan kuin vauvan jaloilta. Wau! Ja rentouttavakin hoito oli samalla, kun vyöhyketerapeuttinen hieronta kuului hoitoon. :) Suosittelen kaikille lämpimästi!!

Mulla oli maanantaina vähän supistuksia .... pelkäsin, että vauva alkaa syntyä. Olen ollut ihan liikaa menossa, enkä ole huilannut niin kuin olisi pitänyt. Se kostautui. Kahdestatoista kolmeen -puoli neljään tuli ei säännöllisiä supistuksia, mutta kipeitä kuitenkin. Onneksi loppuivat sitten.

Tiistaina oli muuten vain asioita hoidettavana töiden jälkeen. Ja käytiin sitten kaupassa yhdessä miehen kanssa, minä kun olen nyt viimeaikoina välttänyt kaupassa käyntiä kun mies on ehtinyt töiden jälkeen käymään kun on ennen minua kotona.

Keskiviikkona oli pääsiäisaskartelua peli-illan lomassa seurassa, mutta minä osallistuin siihen ainoastaan sen verran, että kävin viemässä vähän tarvikkeita paikan päälle. Toinen poika käväisikin siellä, olipa tooooosi kiva nähdä! Oli vähän apuna, keitti kahvia ja sen sellaista. Harmitti vain, että mun oli pakko lähteä huilaamaan kotiin, kun vauvamasun kanssa on ollut vähän raskasta, vaikke mun mahani äärettömän iso olekaan. Mutta pienellä ihmisellä tuntuu raskaalta.

Ennen peli-iltaa kävin lakimiehen juttusilla, kun elatusmaksuasiaan tarvittiin papereita ... sain lähes kaikki toimitettua, enää yksi puuttuu. Sen tulen saamaan myöhemmin. 

Kun keskiviikkona olin kotona, mun sisko tyttärineen tuli käväisemään kahveella. Olipa mukava nähdä! Olen tosi onnellinen, että ovat muuttaneet Lahdesta tänne samalle seudulle. Toivoin asiaa tosi kauan ... ja kun lakkasin toivomasta, alkoivat rakentaa :) Ja vielä käytiin palauttamassa sähkömiehelle lp -levyjä jotka olivat meillä olleet katsastettavana, onko niissä meitä kiinnostavia, kun hänen tuttavansa on niitä myymässä. Ikäväksemme huomasimme, että levyissä oli naarmuja, joten emme niitä sitten ollenkaan ajatelleet ostavamme. Yläkerrasta alakertaan levylaatikkoa kantaessaan mies kaatui portaissa pahasti. Onneksi ei käynyt sen pahemmin, mutta jalkaa tuli ruhjeita, samoin selkään saattui kun kaatui lopulta selälleen. Mutta säikähdyksellä asiassa päästiin!! Onneksi! Kuulin kamalan ryminän ja menin katsomaan tilannetta, mutta hyvä että ei käynyt pahasti. :)

Torstaina oli neuvolapäivä. Siellä arveltiin, että mun sokerit vähän olisivat seikkailulinjalla. Sainkin kotiin neuloja, joilla pitää tökkiä ja ottaa verta sen verran, että saa testejä tehdyksi muutamana päivänä. No, pyysin miestä aamulla ottamaan kokeen kun en saa itselleni reikää sitä varten tehdyksi. Mutta vähän alakantissa on sokeriarvot, mutta ei mitään hälyttävää kuitenkaan... Samoin arvelivat, että lapsivettä ei ole tarpeeksi. Mulle sovittiin seuraavaksi päiväksi ultra-aika, jossa sitten kävin tutkimuksissa, mutta kyllä nestettä riittävästi on. Säikähdyksellä siis tästäkin selvittiin! Vauva on tosi liikkuvaista sorttia, ja sen liikkeet, varsinkin pyöriminen ja muu kuin potkiminen tai huitominen ihan oikein sattuu. No, sillä ei ole tilaa liiemmälti heilua, vaikka yrittääkin kovasti!!

Torstaina mulla oli vyöhyketerapia Vehniällä. Olen käynyt siellä raskauden ajan kerran kuussa säännöllisesti. Jotenkin siitä tuntuisi olevan apuakin, selkään ja muutenkin väsyneeseen olotilaan. Sovittiin, että viimeinen kuukausi raskaudesta kävisin kerran viikossa. Se vaan mulle sopii! Kun aina mielissäni odotan milloin sinne pääsee. Se rentouttaa ja nukunkin aina paremmin hoidon jälkeen!! Mies kävi vyöhyketerapeuttini miehellä, joka on hieroja-jäsenkorjaaja. Nautti hieronnasta hänkin. :)

Aamulla vähän väsytti perjantaina! Mutta niin mua on koko viikko väsyttänytkin. Kurjaa, kun kelloja käännetään niin mulle se vaikuttaa jonkin verran aina, kun kuitenkin melko säännöllistä elämää eletään, niin tuntikin heilauttaa hetkeksi rytmiä :( 

Perjantaina olin kotona asioiden jälkeen puoli seitsemän. Ja kuten muinakin päivinä, mulla oli ruoka valmiina odottamassa kotona. Kyllä mulla on oikeesti hyvät oltavat! Ei voi valittaa!!! Syötiin pihvit ja lohkoperunoita lisukkeineen. Nam. Miehelle iso kiitos! Ehkä voin sitten "maksaa takaisin" kun olemme vauvan kanssa kotona, en luullakseni valita laittaa valmiiksi ruokaa töistä kotiin tulevalle miehelle.... :)

Illalla mun nuorin sisko soitti isän ja äidin luokse käymään, kun ei olla hetkeen nähty ja oli siellä käymässä. Istuttiin ja juteltiin, kahviteltiin. Menin melkein suoraan nukkumaan kun kotiin tultiin.

Lauantaina kävin herättämässä miehen aamulla, olin ollut hereillä jo kolme tuntia ... touhunnut vähän, järjestellyt tavaroita paikoilleen. Keittiössä pitkä, pitkä taso oli ihan täynnä kaikenlaista käsistä siihen laskettua tavaraa. Järjestelyn jälkeen näytti vähän paremmalta! En ollut koko viikolla laitellut tavaroita paikalleen, enkä pessyt pyykkiä, joten sitä pyykkäilin myös. Ja viikkailin kuivia kaappiin vihdoin. Mihin aika olikaan viikolla kadonnut!? Laitoin ruokaa isomman annoksen peruna-jauhelihamuussia, jotta saadaan syödä sitä sitten illemmallakin ettei tarvitse uudestaan kokata. Lähdettiin käymään ruokaostoksilla itselle ja seuralle, kun siellä taasen maanantaina on huutokaupan kahvio, jossa tulemme olemaan illan töiden jälkeen.

Iltapäivällä lähdettiin käymään näyttämässä miehen autoa potentiaaliselle ostajaehdokkaalle. Ja kun ostaja oli nähnyt auton, pyysi itse saada maksaa käsirahan, jotta mies ei myy autoa kenellekään toiselle. Tykkäsi siitä kovasti. Tosin siististä autosta, eikä kovin vanhastakaan, on kyse. Audi A3 ilmeisesti hyvinkin moninaisilla varusteilla, ilmastoinnilla, webastolla, urheilumallin istuimilla. Enhän minä autoista mitään ymmärrä, muuta kuin että kyseinen yksilö tuntuu kiihtyvän hyvin ja on erittäin siisti peli! Mutta siis sopivat, että ensi viikon torstaina mies tulee pääkaupunkiseudulta noutamaan autoa ja maksaa rahan miehelle. Mies on ostatamassa tilalle farmarimallista autoa, joka ilmeisesti sitten lapsen kanssa on kätevämpi... enemmän ovia ja tavaratilaa. Sen kauppaa hän sitten illalla lauantaina kävi hieromassa melkein naapurin kanssa, joka tuo autoja Saksasta. Joku bemari taitaa olla nyt sitten kiikarissa, enempiä en siitä tiedä. Mutta olin tyytyväinen miehen puolesta, että kuulosti olevan samoin varustein kuin nykyinen auto. Ettei tarvitse ns. huonommin varusteltuun vaihtaa.

Alkuillasta pyörähdettiin siskon porukan luona kahvilla - ja sitten tulikin mieleen, että voitaisiin saunoa meillä ja katsoa leffaa! Ja niin tehtiin. Piina -kauhuleffa katsottiin, herkuteltiin ja saunottiin. Olipa kiva ilta!!! Sisko, hänen tyttärensä ja tyttären poikaystävä olivat meidän lisäksemme "elokuvaillassa". Ei voi tästä nykyelämästä valittaa - muuta aihetta ei ole, kuin se, etten näe poikia ollenkaan. Ikävä heitä on kova, mutta kuten sanottu, heillä on oma elämä! Tulevat kun tulevat, jos tulevat. :)

Sunnuntaina heräsin taas puoli seiska. Nyt on kello puoli yhdeksän kun tätä kirjoitan. Olen vähän raivannut eilisen illan mutustelujälkiä olkkarista, suunnitellut päivän ruokaa ja miettinyt vähän seuran asioita... siinähän se, ja tiedossa tälle päivälle on seurassa tanssikurssia ja kahvin laittoa väliajalle... Saas nähdä, mitä tänään päivä tullessaan tuo. Innolla odotan, tylsää tämä elämä ei nykyisin juuri ole. Mutta ehkä omakin asenne vaikuttaa .. :)

Kolme työpäivää ennen äitiysloman alkua! Että mä odotan innolla pääseväni laittamaan vauvalle kaiken valmiiksi. Eilen jo osteltiin kaupasta vaippapakettia, puhdistuspyyhkeitä ym. Ja sisko toi Tuurin tuliaisina vauvalle tutin, jollaisesta kuuluivat miehen kanssa juttelevan viikolla. Perinteinen rengastutti ... väpättänee vauvalla aikanaan kuin Simpsonilla konsanaan :)